68: Taija

Voihan nenä. Viikonlopun tapaaminen meni vaihteeksi reisille. Sinisten pallien viikonloppu.
Homma meni jotakuinkin näin:

Sähköposti Taijalta:

"Moi! Mä olisin täysin valmis lähtemään sun kanssa pidemmällekin... Käytkö lähiaikoina Rauman suunnalla? ;)"

Minä olen viestin saadessani Joensuussa. Suunta on sopiva. Vastaan siis naiselle:

"Terve! Olen ihan valmis! Oletko huomenna paikalla? Voisin tulla piipahtamaan ohi ajaessani. Jos vaikka saataisiin jotain kivaa aikaiseksi! :)"

Vastauksen tulemisessa kesti noin minuutti.

"MAHTAVAA! Mä olen neljän maissa paikalla... Laitan sulle viestiä huomenna kolmen maissa! Kahvia on! :D"

 Loput viestistä sisältää osoitteen, jossa tapaamme.

Vastaan vielä lyhyesti viestiin.

"Jees! Jos vaikka viihdyttäisiin paremminkin yhdessä! Nähdään huomenna!"


Seuraavana päivänä selaan saamani sähköpostit. Taija on lähettänyt minulle seksikkään kuvan vartalostaan. Istun firman auton nahkapenkillä, nyt kivikova erektio puvunhousuissani. Tänään tulee hyvä mieli, ajattelen innoissani. Mielessäni pyörivät hävyttömät ajatukset.

Olen jo melkein Raumalla, kun huomaan kellon lähentelevän kolmea. Muistelen, että naisen piti lähettää minulle uusi viesti kyseiseen aikaan. No, ehkä hän on myöhässä, ajattelen.

Ajan osoitteen läheiselle parkkipaikalle. Kerrostalo. Kello lyö kolme ja jatkaa lyömistään. Päätän mennä läheiselle huoltoasemalle kahville. Paikka on sen verran täynnä, että päätän ottaa lehden ja kahvin mukaani. Palaan autolle.

Musta bensiini uppoaa vartalooni pikaisesti, ja tunnen mukavan energiaboostin säväyttävän vartaloani. Katselen raumalaisen neidon lähettämiä kuvia, ja tunnen mukavan, mutta ahdistavan, sykkeen alushousuissani. Tumma kangas nousee teltalle.

Hetken kuluttua vilkaisen kelloa - viisi yli neljä. "Voi paaaaaska", ajattelen. Kirjoitan Taijalle viestin sähköpostilla. "Oletko paikalla? Olen tässä pihalla..."

Ei vastausta. Perse.

Odotan vielä muutaman minuutin, ja käynnistän sitten auton. "Antaa olla, meri on täynnä kaloja", totean itselleni hiljaa. Kotimatka alkaa.

Parin sadan kilometrin kuluttua saan viestin.

"MOI! Sorisorisori! Mä en muistanut lähettää sulle viestiä! Ootko vielä lähellä?"

Ottaa päähän. Kirjoitan vastauksen.

"No voi ei! Mikset sä tullut soittamaan ovikelloa! Mä olin kyllä kotona! :("

Mietin hetken. Vastaan.

"En nyt viitsinyt käydä kerrostalon jokaista ovea läpi, kun en tuota sukunimeäsi tiedä.... :)"

"Ainiin... Voi ei. Äh! Joskus toiste sitten?! Mä olin niiiin makkaran tarpeessa! :O"

Puren huultani. Persepersepersepeeeeeeeeeeerse.

"Joo, katsotaan joku toinen kerta. Mut nyt mun täytyy jatkaa matkaa. :)"


Päästyäni kotiin päätän mennä suihkuun. Kylmään suihkuun.

Mitä tästä illasta jäi käteen? Touhutippaiset kalsarit.