Blogia kirjoittaessa törmää mielenkiintoisiin ongelmiin. Esimerkki. Koska minulla ei ole mitään mahdollisuuttta kirjoittaa tapahtumista päivittäin, ovat blogin viestit jäljessä tosielämän tapahtumia. Lisäksi osa tapahtumista on väärässä järjestyksessä. Olen yrittänyt pohtia tapaa, millä voisin näyttää lukijoille blogin aloituksesta kuluneen ajan blogin viestin aikaan... Tuloksetta. Mikään tapa ei oikein toimi.
Olen pohtinut ilmoittavani blogin lopussa kuluneet päivät blogin aloituksesta. Koska vuodessa on 365 päivää, tämä tapa lienee toimivin. Ongelmaksi tietysti jää se, että miten väärässä järjestyksessä kirjoitettujen tapahtumien suhteen toimitaan. Tietysti voisin kirjoittaa tapahtumista järjestyksessä, mutta toisinaan kirjoittaminen on helpompaa epäjärjestyksessä, jos ymmärrätte mitä tarkoitan (erään puhelinyhtiön mainosta lainaten).
Muutamat naislukijat ovat tarjonneet apua projektiini. Tällä hetkellä en tarvitse vetoapua, mutta otan mielelläni vastaan ehdotuksia. Nythän on sentään pikkujoulukausi, ja pikkuhousuja vilahtelee tonttulakkien lomassa jatkuvasti... Olen kuitenkin otettu saamastani huomiosta. Jos tarjous on riittävän kiinnostava, niin kenties otan vielä lukijoita mukaan blogiin. Aika näyttää.
Olen myös saanut kyselyitä siitä, miksi kirjoitan juuri tällaista blogia. Vastaus: Kaipaan jännitystä elämääni. Vaikka olen määritellyt itselleni "tavoitteet" (joita tulen todennäköisesti rukkaamaan blogin aikana), ainoa todellinen tavoite on selvittää, kuinka pitkään oikeassa elämässä kuluu, jotta mies saa sataa naista kalunsa kimppuun. Kuten olette varmasti huomanneet, sääntöni poikkeavat jonkin verran muista vastaavista blogeista. Tämä blogi ei ole fantasiablogi, vaan jokainen tapahtuma on todellinen.
Tapahtumia on siis voitu dramatisoida, mutta tapahtumat ovat kuitenkin todellisia.
Erään herran mukaan en kohtele naisia riittävän härskisti. En ole mulkku tosielämässäni, joten en ole mulkku blogissanikaan. Rakastan naisia. Rakastan seksiä. Miksi toimisin härskisti ihmistä kohtaan, jonka kanssa olen pitänyt mahdottoman hauskaa. Jätän misogynian muille miehille.
Artelle: Minulla ei ole koskaan ollut sukupuolitautia. Blogin ajan käyn testeissä. Pyrin aina käyttämään kondomia.
Sellaista tällä kerralla. Voitte edelleen lähettää kysymyksiä ja kommentteja sähköpostiini osoitteessa naistako( at )gmail.com, tai sivupalkin linkistä. Ja kommentoikaa ihmeessä myös suoraan blogin viesteihin.
-Kristian
Kristian: "Muutamat naislukijat ovat tarjonneet apua projektiini..........Jos tarjous on riittävän kiinnostava, niin kenties otan vielä lukijoita mukaan blogiin. Aika näyttää."
VastaaPoistaNykäsen Matti totesi aikoinaan, että "ehkä otin, ehkä en". Omassa blogissani ehkä blogin kautta on tullut joitakin seikkailuja, ehkä ei - mutta ainakin blogin lukijoiden joukossa on niitä "toisia osapuolia", ja joskus aika pitkienkin aikojen takaa. Samoin varmaan käy aikoinaan tässäkin, eli jos nämä sinun jutut ovat niin tarkkoja kuvauksia tosielämästä, niin sitten varmaan nuo pirkot, saarat, matleenat ja katjat jossain vaiheessa myös tunnistavat itse itsensä? Eli jutut kannattaa sitten kirjoitella niin, ettei toiselta osapuolelta tule pyyntöjä poistaa niitä. Erityisen jännäksi tilanne menee silloin, jos "toisen osapuolen" kaverikin sattuu sivuille, ja alkaa arvailemaan jotain... Maailma on loppujen lopuksi aika pieni... Tällaisia kokemuksia itselläni, ja ihan tavallisen näköinen hemmo minäkin...
Hei, ja kiitos kommentistasi. Kuten olen aikaisemmin todennutkin, kirjoitan tarinat niin, ettei tarinan naisia voi yhdistää oikeisiin henkilöihin.
VastaaPoistaBlogiin on nyt päässyt mukaan lukijoita, ja (ainakin vielä) olen saanut pelkästään positiivista palautetta blogimerkinnän kohteilta.
Tottakai, on mahdollista, että kaato voi tunnistaa itsensä kirjoituksesta. Tärkeänä pointtina onkin pitää huolta siitä, ettei kukaan muu tunnista heitä kirjoituksistani.